Huippuyliopistoblogin tarkoitus on tarkastella akateemista työtä ja sen mielekkyyttä kriittisessä hengessä. Mitä siis tarkoitamme kriittisyydellä?
Tarina 1
Olemme kelkasta pudonneita taantumuksellisia luusereita, jotka eivät ymmärrä muutoksen väistämättömyyttä ja sen reunaehtoja. Peräänkuulutamme vanhanaikaisia yliopistoihanteita, joille ei nyky-yhteiskunnassa ole käyttöä. Emme millään ymmärrä, että yliopiston tehtävä ei ole tarkastella kriittisesti yhteiskunnallista kehitystä, vaan kulkea sen etunenässä kilpailuun ja tuloksentekoon. Kuvittelemme harhaisesti, että kaikkiin linjauksiin sisältyy ideologisia valintoja. Olemme hölmöjä, koska kieltäydymme nielemään kaiken pupun jota meille syötetään, emmekä ymmärrä hyväksyä asioita, jotka tuntuvat meistä pahalta. Kilpailullisuutta kritisoimme, koska emme itse uskalla lähteä peliin mukaan - ja jos uskaltaisimme, emme kuitenkaan pärjäisi. Kadehdimme menestyjiä ja kun emme muuhun pysty, niin valitamme.
Tarina 2
Uskallamme olla rehellisiä itsellemme ja omille ihanteillemme. Emme kohtele mitään yhteiskunnallista ilmötä väistämättömänä, itsestäänselvänä tai totena, vaan tietyssä ajassa ja paikassa tiettyjen kehityskulkujen kautta rakentuneena (jolloin ne olisivat voineet rakentua myös toisin). Haluamme avata vaihtoehtoja, niin muille kuin itsellemmekin, ja ymmärtää erilaisia näkökulmia ja niiden taustalla vaikuttavia arvoja ja merkityksiä. Uskallamme ottaa kantaa ja pyrimme perustelemaan näkemyksemme. Emme niele purematta korulauseita, vaan tutkimme mitä organisaatioiden arjessa ja epävirallisessa vuorovaikutuksessa tapahtuu. Annamme äänen havainnoillemme. Kysymme hankalia kysymyksiä vallasta, politiikasta ja moraalista: kuka mistäkin hyötyy ja kenen etuja tietyt ratkaisut palvelevat. Ajattelemme itse.
Hyvä Tiina! Todella osuvaa pohdintaa. Ikävä kyllä nuo tarinat ovat liiankin totta. Tarinaa 1 tuotetaan ja uusinnetaan tarkoitushakoisesti. Koulumme johto haluaa pelotella "maailmanluokkaan" kelpaamattomat tutkijat ja opettajat pois leimaamalla heidän huonoiksi. Tämä on ollut helpoin tapa yrittää vaientaa kritiikki. Muutoksen väitetään etenevän deterministisesti haluttuun suuntaan. Valitettavasti huippuyliopistomme on todellinen puppugeneraattori. Johto varoittaa kesäkirjeessään kyynisyydestä. Ei kai se ole kyynisyyttä kun suurin osa henkilöstöstä vastustaa johdon järjettömiä suunnitelmia. Tämän vastustamisen voi nähdä vastuulliseksi toiminnaksi.
VastaaPoista