Kalle Ruokolainen tarkastelee Tieteessä Tapahtuu –lehdessä (1/2011) yliopistojen hallinnon paisumista ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan supistumista. Ruokolainen on laskenut, että vuosien 2005-2009 aikana Suomen yliopistojen yhteenlaskettu keskushallinnon henkilövuosityömäärä on kasvanut 12,3 prosenttia, kun samaan aikaan opetushenkilötyövuodet ovat vähentyneet 1,1 prosenttia. Hän myös huomauttaa, että mikäli sama tahti jatkuu tulevaisuudessa, vuonna 2040 yliopistojen keskushallinnossa työskentelee yhtä paljon väkeä kuin opetuksessa.
Ruokolaisen mukaan opetushenkilöstön supistumista selittää ero työsuhteiden laadussa. Opetustyösuhteet ovat hallintoa huomattavasti useammin määräaikaisia, jolloin viime vuosien säästö- ja tehostamistoimenpiteet on ollut helpompi kohdistaa vakinaisten hallintotyösuhteiden sijaan määräaikaisiin opetustyösuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan selitä hallinnon kasvua. Huippuyliopistoblogin valistunut veikkaus hallinnon kasvun syyksi on managerialistisen mittarointikulttuurin voimistuminen. Tarvitsemmehan yhä enemmän väkeä erilaisten mittarien kehittämiseen, seurantaan ja tulosten arviointiin. Lisäksi tarvitsemme erilaisia henkilöstöhallinnollisia toimenpiteitä, sillä managerialismin perusoletuksen mukaan työntekijät ovat pohjimmiltaan laiskoja, mutta porkkanoilla houkuteltavia resurssikimppuja. Resursseja pitää sitouttaa, motivoida, kehittää ja kannustaa terveelliseen elämäntapaan tuloksentekokyvyn säilyttämiseksi. Ranking-listasijoituksissa auttaa myös vahva brändi ja maine, jonka rakentamiseen tarvitaan ihan oma armeijansa viestintäväkeä. Pelkästään työntekijöiden työn laadun varaan tällaista strategista tavoitetta ei tietenkään voi jättää.
Vahvistamattoman käytävätiedon mukaan mittaroinnin mekassa eli Huippuyliopistossa työskentelee erilaisissa hallinnon asiantuntijatehtävissä yli 1000 ihmistä. Täältä tullaan Shanghain lista!
Käytävätieto vahvistuu Huippuyliopiston vuoden 2012 vuosikertomuksesta (s.13). Havaitsemme seuraavaa:
VastaaPoista- Vuonna 2012 Huippuyliopistosa työskenteli 5 300 ihmistä.
- 67% heistä työskenteli opetuksen tai tutkimuksen parissa.
- Hallinnossa työskentelee siis 1700-1800 ihmistä.
- Hallinnossa työsopimukset ovat pääosin vakituisia, opetuksessa ja tutkimuksessa määräaikaisia.
Vuosikertomus virittää tutkijan ajatusleikkiin. Entäpä jos yhtenä päivänä joka toinen hallintotehtävä lakkautettaisiin? Näkyisikö tuo muutos yhtään millään tavalla Huippuyliopiston arjessa?
Pelkään, että ei.
Ajatusleikin jatkona:
VastaaPoistaEhdottamasi toimeenpiteen myötä säästyneet resurssit voitaisiin siirtää opetuksen käyttöön. Pienryhmiä, henkilökohtaista palautetta, tiivistä ohjausta... se näkyisi ainakin opiskelijoiden arjessa!