Asiantuntijoiden vinkit TOP 10
1. Tee diili kollegojesi kanssa. Sopikaa esimerkiksi neljän hengen
porukassa, että jokainen teistä merkitsee koko jengin kirjoittajaksi jokaiseen
juttuunsa. Näin saat yhden sijaan neljä julkaisua, kahden sijaan kahdeksan,
kolmen sijaan kaksitoista ja niin edelleen. Tätä kutsutaan vipuvoimaksi.
2. Liittoudu oikein. Jos onnistut suostuttelemaan jonkun alasi huippunimistä kirjoittajakumppaniksesi, artikkelisi läpimenon todennäköisyys kasvaa huimasti. Huolimatta siitä, kirjoittaako kumppanisi artikkeliin sanaakaan. Tätä kutsutaan anonyymiksi arvioinniksi.
2. Liittoudu oikein. Jos onnistut suostuttelemaan jonkun alasi huippunimistä kirjoittajakumppaniksesi, artikkelisi läpimenon todennäköisyys kasvaa huimasti. Huolimatta siitä, kirjoittaako kumppanisi artikkeliin sanaakaan. Tätä kutsutaan anonyymiksi arvioinniksi.
3. Hyödynnä opiskelijoita. Laita kaikki ohjattavasi
keräämään sinulle aineistoja ja hyödynnä heidän tekstejään ja analyysejaan
artikkeleissasi. Parempi ettet mainitse opiskelijoille, että periaatteessa
heillä olisi oikeus saada nimensä artikkelisi tekijälistaan. Tätä kutsutaan
ohjaukseksi.
4. Tehosta työskentelytapojasi. Kaikkein
tehokkainta tutkimusta teet, kun keräät helposti ja nopeasti ison kyselyaineiston. Siitä saat leivottua artikkeleita vuosiksi eteenpäin, eikä
kukaan kyseenalaista menetelmäsi luotettavuutta. Älä missään tapauksessa
ryhdy tekemään esimerkiksi etnografista tai toimintatutkimusta, jossa jo pelkkä
aineiston tuottaminen voi kestää kuukausia tai pahimmassa tapauksessa jopa
vuosia - ja menetelmä on silti valtavirran silmissä epäluotettava. Tätä
kutsutaan metodologiaksi.
5. Pilko. Empiirisen
tutkimuksen tulokset kannattaa pilkkoa mahdollisimman pieniksi palasiksi. Kukaan
ei ole kiinnostunut laajoista kokonaisuuksista ja huolellisesti kuvatusta kontekstista
vaan siitä, minkä pienen pointin voit jollakin aineiston palasellasi osoittaa.
Tätä kutsutaan teoreettiseksi kontribuutioksi.
6. Monista. Tee yhdestä empiirisestä tutkimuksestasi lukuisia eri
juttuja eri lehtiin viilaamalla hieman kysymyksenasettelujasi. Jos et ole
tarkkana, tätä saatetaan kutsua itseplagioinniksi.
7. Fokusoi olennaiseen. Älä missään tapauksessa erehdy kirjoittamaan
kirjoja, joihin menee liikaa aikaa artikkelien kustannuksella. Ethän halua
tulla kutsutuksi kirjailijaksi.
8. Muista kansainvälisyys. Jos mahdollista, kerää aineistosi Briteistä
tai Yhdysvalloista, tai vähintään sisällytä tutkimukseesi eri maista olevaa
vertailuaineistoa tai kanssakirjoittajia. Vaikka käyttäisit suomalaista
aineistoa älä missään tapauksessa erehdy julkaisemaan tutkimustasi suomen
kielellä, ellet halua sinua kutsuttavan luuseriksi.
9. Osallistu muodikkaisiin
keskusteluihin.
Keskustelua ylläpitävien gurujen ja muiden tutkijoiden intressissä on pitää
keskustelu käynnissä, koska mitä enemmän osallistujia, sitä tärkeämmältä
keskustelunaihe näyttää. Tätä kutsutaan ajan hermolla olemiseksi.
10. Luo suhteita.
Hankkiudu kaveriksi journaalien editoreiden eli päätoimittajien kanssa. Hengaa
heidän kanssaan konferenssi-illallisilla ynnä muissa häppeningeissä ja puffaa
omia juttujasi. Tätä kutsutaan verkostoitumiseksi.
Tämäpä piristi päivää, kiitos! Varsinkin, kun oli ensin lukenut uutista, jonka mukaan yliopistolakia täytyy ehkä muuttaa englanninkielisen opetuksen mahdollistamiseksi. Näin opiskelijan kannalta mietin, kuinka moni valitsee opiskelupaikkansa sen maineen perusteella? Henkilökohtaisten kokemusten perusteella useammin ulkomaalainen kuin suomalainen, joka haluaa vain monipuolisen tutkinnon ja lisää aikaa ammatinvalintaan. Niin ja mikä sen yliopiston tarkoitus olikaan? Huippu? Täytyykö globalisaation tarkoittaa globaaliin yhdenlaisuuteen muokkautumista?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
VastaaPoistaHieman kärjistäen näyttää siltä, että huippuyliopiston kunnianhimoisten visioiden toteutuessa suomalainen yliopisto on paikka, jossa ulkomaiset professorit opettavat ulkomaisia opiskelijoita.
Globaaliin yhdenlaisuuteen muokkautuminen on osuva ilmaus, niin vähän paikallisesti kehitettyä, paikallisuuteen sidottua ja sitä kautta ainutlaatuista osaamista täällä arvostetaan. Jos se tulee ulkomailta, sen täytyy olla parempaa!