maanantai 9. joulukuuta 2013

Avoimia kysymyksiä Huippuyliopiston johdolle (ja miksei muillekin)

Miksi yliopistossa on päädytty matkimaan yritysmaailman johtamiskäytäntöjä? 

Miksei yliopisto voisi itse rohkeasti rakentaa toisenlaista maailmaa - ja työelämää?

Syntyykö huippuorganisaatio ja huippuasiantuntijuus huippuyksilöitä kilpailuttamalla?

Kohdellaanko ihmisiä yliopistossamme kunnioittavasti, arvostavasti ja tasa-arvoisesti?

*

Uskotteko siihen, mitä olette tekemässä?

Ketä tai mitä varten työtänne teette? 

Onko yliopiston tehtävä palvella taloutta vai yhteiskuntaa - vai ovatko nämä sama asia?

Miksi maailmanluokkaan pääseminen on suomalaiselle yliopistolle tärkeää?

Mitkä ovat työnne moraalisia päämääriä? (Edellä mainittu maailmanluokka ei kelpaa vastaukseksi)

*

Miksi huippuyliopistossa opetetaan joissakin ohjelmissa lähes pelkästään ulkomaisia opiskelijoita (ilmaiseksi) ja ulkomaisin opetusvoimin (kalliisti)?

Onko mielestänne oikein, että käytätte tutkimuksen ja tutkijoiden arviointiin mittareita, jotka kaventavat tutkimuksen moninaisuutta, kriittisyyttä sekä käytännön relevanssia?

Hyväksyttekö yliopistomme arvojen mukaisen vapauden ajatella ja rohkeuden toimia - silläkin ehdolla ettei se ole teidän linjanne mukaista vapautta ja rohkeutta?

12 kommenttia:

  1. Saisiko lisätä kysymyksen:

    - Tiedättekö, että välinpitämätön suhtautiminen henkilöihin jotka pärjäävät TEIDÄN LAATIMILLANNE MITTAREILLA jotaa siihen, että miljoonia euroja tutkimusrahaa valuu pois Aallosta?

    VastaaPoista
  2. Paljon on hyviä kysymyksiä ja kaikkiin niihin käytännön elämää ja arkea katsoen jäänevät realistiset ja rehelliset vastaukset saamatta. Koska todennäköisesti ne vastaukset olisivat joko julkaisukelvottomia tai ainakin julkisuuskelvottomia brändiarvon oletetun rajun laskun vuoksi.

    On vaikeaa kuvitella, mitä ihmeen etua voidaan saada siitä, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla koulutetaan amerikkalaisten opettajien toimesta kiinalaisia opiskelijoita. Tai siitä, että tavoitellaan yhden rankingin epäselvästi määrittämää "maailmanluokkaa". Tai siitä, että kopioidaan muualta yhteisöön täysin sopimattomia hallintokäytänteitä. Tai että referoitujen, englanninkielisten julkaisujen määrä on kaiken a ja o (näillä mittareilla esim. Einstein olisi täysin surkea tutkija - kyllä 15 artikkelia korkean impäkt fäkrötin lehdessä aina yhden kaiken lisäksi saksankielellä julkaistun suhteellisuusteorian voittaa). Tai että työkavereita selkään puukottamalla voidaan todella saavuttaa uutta ja mahtavaa menestystä.

    Onpahan homma ainakin tehokkaasti johdettu, kun on noin paljon johtajia kuitenkin palkattu... :)

    VastaaPoista
  3. Huiputusopiston todellisia arvoja ovat rahoittajien kusettaminen (kokonaiskustannusmalli), henkilökunnalta varastaminen (kokonaistyöaika) sekä vero- ja lahjoitusvarojen haaskaus yliopiston perustehtävien kannalta toisarvoisiin asioihin (hallinto, ulkoinen viestintä).

    Avoimuus on vitsi, rehellisyys on vitsi, tasa-arvoisuus on vitsi mutta jostain syystä ei enää naurata. Virallisessa aalto-speakissa tankero-englanti on lippulaivaosaamista, velkaraha on taloudellista autonomiaa ja lisäksi musta on valkoista.

    Vapaus tehdä omat johtopäätökset ja rohkeus lähteä.

    Siinäpä ne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Vapaus tehdä omat johtopäätökset ja rohkeus lähteä."

      Täysin samoilla linjoilla.

      Poista
  4. Tässä linkissä Patomäki aika osuvasti tarkastelee näitä(kin) aiheita. Niin tosiaan, tuota anglosaksismiahan tänne vimmalla tuodaan ja hyvin näytetään itse asiassa onnistuvankin:

    http://patomaki.fi/wp-content/uploads/2011/01/Yliopisto-konkreettisena-utopiana-pdfi.pdf

    Tekisi mieli nauraa koko hommalle, jos tietäisi, että kyseessä onkin vain puhtaasti fiktioon perustuva komediaelokuva. :) Ei ole. Valitettavasti.

    VastaaPoista
  5. Melbourne-osio tuon linkin osoittaman artikkelin loppupuolella on erityisen tutunkuuloista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, ikävä kyllä.

      Kyseinen Heikki Patomäen juttuhan löytyy teoksesta Tuukka Tomperi (toim.) Akateeminen kysymys - Yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta, Vastapaino 2009, s. 25-43. Omasta kappaleestani olen alleviivannut Melbourne-esimerkin lähes kokonaisuudessaan ja muitakin tärkeitä huomioita, kuten:

      "Eriarvoistaminen tuskin tekee suomalaisia yliopistoja (tai yhteiskuntaa) aiempaa houkuttelevammaksi, vaan olennaista kansainvälisen kiinnostuksen kannalta ovat toimivat perusrakenteet, demokraattiset menettelytavat ja luottamus tutkimuksen ja opetuksen laatuun ja vapauteen." (s. 37)


      Poista
    2. Tässä voisi heittää ajatelman: Austraaliassa ovat siis saaneet esim. juuri mainitun RMITin "huippuyliopistoksi" jo ajat sitten. He varmasti ovat kiinnostuneita "kansainvälisistä kyvyistä", jotka sinne voisi tulla syrjäyttämään paikalliset, "sekunda-aussit" - eli siis esimerkiksi meistä suomalaisista.

      Kuinka moni meistä on kuullut kyseisestä yliopistosta?
      Kuinka moni meistä tietää sen olevan "huippuyliopisto"?
      Kuinka moni meistä aikoo sen brändin perusteella sinne lähteä?

      Ettei vaan olisi mennyt brändäily pahasti hukkaan...

      Poista
  6. Nähdäänköhän me tulevaisuudessa sellainen "huippuyliopisto", missä;

    Opiskelijat käyvät oleilemassa muutaman vuoden, jotta heistä ikään kuin tulisi parempia ihmisiä. Heitä kuitenkin siedetään, koska he lukukausimaksuillaan rahoittavat koko systeemin pyörimistä. Hallinto työllistää itse itseään ja tulevina yliopiston omistajina todennäköisesti toimivat yksityiset sijoittajat käärivät huimat summat taskuun tästä rumbasta, vähän niin kuin amerikkalaiset kustannusosakeyhtiöt tekevät julkaisupuolella tällä hetkellä.

    Lehtoreita ja proffia pidetään systeemissä mukana niiden brändiarvon vuoksi, mutta säästösyistä pohditaan ihan tosissaan, voisiko typerien ja vanhanaikaisten luentojen ja labrojen sijaan kunkin opiskelijaryhmän valittu "luokanvanhin" käydä aina laittamassa tuntien aluksi jonkin opetusfilmin pyörimään... näin päästäisiin opetushenkilökunnasta kokonaan eroon. Ei ainoastaan maksukyvyn ja kansainvälisyyshömpän, vaan myös opiskelijoiden kritiikin vaimentamiseksi heidät olisi hyvä tuoda jostain jumalan selän takaa. Vieraassa maassa ja systeemissä ei heti arvaa alkaa "huutelemaan" ja sittenhän heille voikin jo lätkäistä tutkintopaperit käteen päästen heistä eroon.

    Tutkimustyökin voitaisiin tehostamismielessä ulkoistaa johdon jäsenten parhaimpien kavereiden konsulttifirmoille, jotka tehtailevat samoista aiheista artikkeleita ties minne kirjoitustyön ja tieteenteon kaatopaikoille.

    Näin sitä noustaan Shanghain listalla. Uusliberalismi rules! ;)

    VastaaPoista
  7. Patomäen tekstissä on myös mielenkiintoinen huomio siitä, miten "pelkkä" assistenttikin pääsi aikoinaan mukaan suunnittelemaan laitoksen toimintaa. Huippuyliopistossa väitetään että henkilöstöä kuullaan asioissa, mutta käytännössä tässä tarkoitetaan sitä että ainoastaan professoreilta kysytään mielipidettä, jos edes heiltäkään.

    Edellä mainittu tulisi suhteuttaa siihen, että tyypillisessä Huippuyliopiston koulussa professorikunta edustaa alle kymmentä prosenttia työsuhteessa olevasta tutkimus- ja opetushenkilöstöstä. Yliopiston johdolle voisi siis esittää myös kysymyksen, että millä tavoin loput 90% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä voi vaikuttaa yliopiston toimintaan? Miten varmistetaan että heitä kuullaan tasa-arvoisina työyhteisön jäseninä professoreiden rinnalla? Vai onko hallintokuorman alle hautautuneen tai todellisuudesta vieraantuneen professorin mielipiteellä äärettömästi enemmän painoarvoa kuin työyhteissössä vähintään yhtä aktiivisesti ponnistelevan jatko-opiskelijan, tutkijatohtorin, tuntiopettajan tai laboratorioinsinöörin näkemyksellä? Entä minkälaisella henkilöstön edustajalla on nykyjärjestelmässä mahdollisuus tuoda esiin esimerkiksi urajärjestelmän epäkohtia omalla nimellään, ilman pelkoa että kritiikki johtoa kohtaan voi vaikuttaa tuleviin työsuhde- tai esimerkiksi palkkaneuvotteluihin. Saadaanko poliittisin perustein avattavien professuurien ja niiden tieteellisiin ansioihin perustuvan täyttöprosessin yhteydessä myös tehtyä rajanvetoa siitä, onko työntekijällä riittävästi ihmisarvoa vaikuttaa yliopiston toimintaan vai ei?

    Muutenkin on hieman erikoista, että laitoksen sisällä on turha keskustella asioista koska laitosjohtajalla ei ole päätösvaltaa henkilöstön kannalta relevanteissa asioissa, riviprofessoreista nyt puhumattakaan. Koulutasolla taas dekaani tai HR ei ole kiinnostunut kuulemaan työntekijöitään. Sen sijaan kiinnostus on mittareilla manageroimisessa ja kiveen hakatun sääntökirjan sokeassa noudattamisessa.

    Olisin vakavasti huolestunut jos päätöksenteko olisi puhtaasti professorikunnan vastuulla ilman muiden mielipiteiden kuulemista. Entä nyt kun päätöksentekovalta ja vastuu ei ole _edes_ professoreilla, vaan vieläkin vähälukuisemmalla ja etäisemmällä hallinnolla?

    VastaaPoista
  8. Miksi yliopistossa on päädytty matkimaan yritysmaailman johtamiskäytäntöjä?
    -joku roti pitää olla

    Miksei yliopisto voisi itse rohkeasti rakentaa toisenlaista maailmaa - ja työelämää?
    -koska ei kiinnosta

    Syntyykö huippuorganisaatio ja huippuasiantuntijuus huippuyksilöitä kilpailuttamalla?
    -ehkä

    Kohdellaanko ihmisiä yliopistossamme kunnioittavasti, arvostavasti ja tasa-arvoisesti?
    -ei kuulu fokusalueisiin

    Uskotteko siihen, mitä olette tekemässä?
    -kunhan joku uskoo

    Ketä tai mitä varten työtänne teette?
    -itseä varten tietysti

    Onko yliopiston tehtävä palvella taloutta vai yhteiskuntaa - vai ovatko nämä sama asia?
    -yhteiskunta ja talous on vain sanoja

    Miksi maailmanluokkaan pääseminen on suomalaiselle yliopistolle tärkeää?
    -ehkä tärkein on itse prosessi

    Mitkä ovat työnne moraalisia päämääriä? (Edellä mainittu maailmanluokka ei kelpaa vastaukseksi)
    -status quo

    Miksi huippuyliopistossa opetetaan joissakin ohjelmissa lähes pelkästään ulkomaisia opiskelijoita (ilmaiseksi) ja ulkomaisin opetusvoimin (kalliisti)?
    -onko välii?

    Onko mielestänne oikein, että käytätte tutkimuksen ja tutkijoiden arviointiin mittareita, jotka kaventavat tutkimuksen moninaisuutta, kriittisyyttä sekä käytännön relevanssia?
    -tutkijat putkeen ja lisää nöyryyttä

    VastaaPoista
  9. "Miksi huippuyliopistossa opetetaan joissakin ohjelmissa lähes pelkästään ulkomaisia opiskelijoita (ilmaiseksi) ja ulkomaisin opetusvoimin (kalliisti)?"

    Lyhyt vastaus: "Kansainvälisyyden" (eli ulkomaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden määrä) lisääminen on helpoin ja halvin tapa nousta kansainvälisilä yliopistorankingeissa. Eli joku kyyninen voisi ajatella tässä on taustalla Aallon halu nousta rankingeissa...

    http://www.timeshighereducation.co.uk/world-university-rankings/2014/brics-and-emerging-economies/analysis/how-can-brics-universities-move-up-global-rankings

    VastaaPoista