Tarkkaavaiset lukijat ovat saattaneet huomata, että Tiina Tutkija on silloin tällöin pyörinyt erilaisten johtamistutkijoiden seurassa. Heiltä hän on oppinut, että johtamistrendit liikkuvat ja muuttuvat ajassa. Suurin osa suomalaisista varmasti tuntee käsitteen management-by-perkele, mutta johtamisopeilla on muitakin hienoja nimiä: tieteellinen liikkeenjohto, management-by-walking-around, total quality management, business process re-engineering, muutosjohtaminen, diktatuuri, itsensä johtaminen…
Tiina Tutkijan sähköpostiin eksynyt yksityiskohtainen excel-taulukko Puutarhan- ja kukkainhoidon laitoksen yksittäisten tutkijoiden nimikkeistä, tuottavuudesta ja vaikuttavuudesta ja inspiroi meitä nimeämään ihan oman johtamistrendin: Management-by-Index. Kyseinen taulukko toimii management-by-index -opin keskeisenä työkaluna. Siitä selviää kunkin yksittäisen tutkijan julkaisemat artikkelit lehtineen, impact factoreineen ja rankingeineen. Tiedot löytyvät myös jokaisen viittauksista ja niiden perusteella kullekin lasketusta H-indeksistä sekä laitoksen (tavoiteajassa) tuottamista tutkinnoista.
Näennäisesti tämä tärkeä taulukko lähetetään henkilöstölle siksi, että jokainen voisi korjata siitä omia tietojaan koskevat virheet. Todellisuudessa taulukon funktio on luoda kilpailuasetelmaa, saada yksilöt vertaamaan omia tuloksiaan kollegoihinsa, ja siten kirittämään vauhtiaan kohti maailmanluokkaa (ks. Managerialismin seurauksia). Management-by-index siis korostaa kilpailua, numeerista kontrollia, tulostavoitteita ja niistä seuraavia palkkioita. Johtajat management-by-index vapauttaa täysin aikaa vievästä ihmisten kohtaamisesta ja kuuntelusta sekä sisällöllisestä perehtymisestä heidän työhönsä. Indekseistä ja numeroistahan selviää kaikki olennainen ja samalla ne tuottavat vertailukelpoista aineistoa, jolla tutkijat on helppo asettaa objektiiviseen paremmuusjärjestykseen niin maineen kuin taloudellisten kannustimienkin näkökulmasta.
Huippuyliopistolla on nyt tuhannen taalan tilaisuus toimia edelläkävijänä management-by-index -johtamisopin levittämisessä, koska maaperä alkaa olla sille kypsä niin yksityisellä kuin julkisella sektorillakin. Konsulttidemokratian hengessä tarjoamme kylkiäisenä ainutlaatuista kokemusperäistä asiantuntemustamme opin juurruttamisesta käytännön toimintaan. (Ensin putsaamme kuitenkin kotipesän. Taulukko nimittäin paljastaa sen järkyttävän faktan, että kolmen viime vuoden aikana Puutarhan- ja kukkainhoidon laitoksella valmistui neljän vuoden tavoiteajan puitteissa vain yksi tohtori! Mitä tuhlausta! Missä ovat raipat?!)
Nokiassahan testattiin tätä samaa systeemiä "menestyksekkäästi". Ensin päästiin työntekijöiden yhteistyöllä "maailmanluokkaan", mutta sehän ei tietenkään riittänyt vaan sitten suuret päälliköt halusivat ilmeisesti "maailmankaikkeusluokkaan". Tie tähän oli ilmiselvästi työntekijöiden keskinäinen kilpailu, erityisesti tuotekehitystiimien välillä... tuotekehitys jäätyi, kilpailijat menivät ohitse... ja koska ulkomaiset aivot tunnetusti ovat viisaampia, piti pääjohtajakin vaihtaa ämööriikalaiseen. Loppu onkin historiaa... :)
VastaaPoistaNo mutta, yksityiseltä sektorilta kopioituja oppejahan tässä huippuyliopistossa ollaan noudattamassa... :)
Tällaisia rankingeja on meilläkin lähetttänyt laitoksen johto, ihan vaan ryhmänjohtajien tiedoksi....mutta tämä on kuitenkin näennäistä sillä paikat junaillaan suosikeille...näillä indexeillä saadaan ehkä tekosyy päästä eroon epäsuosituista tutkimuslinjoista, mutta aina löytyy keino junailla tenure omalle suosikille vaikkei olisi näillä kriteereillä vahvin. Ehkä tässä on yksi ero amerikkalisiin huippuyliopistoihin - sielläkin on varmaan peli kovaa, mutta sentään pelisäännöt ovat selkeät. Täällä taas ei oo mitään tulevaisuutta, ellet ole jonkun vahvan professorin suojatti.
VastaaPoistaRankingeista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta edes pelisääntöjen pitäisi olla selvät. Nyt kun kaikki junaillaan kuliesseissa (kuten kai on aina ollut maan tapa), niin tällaisen rankingien käyttö on todella tekopyhää.
Aplodeeraan, erittäin hyvin sanottu.
PoistaManagement-by-index, eli management-by-"tärkeintä, että näyttää hyvältä". Rankingit kuitenkin aina yksinkertaistavat todellista mallinnettavaa kohdetta niin rajusti, että niihin pitää aina suhtautua tietyllä varauksella. Julkisen keskustelun aloittamiseen ne ovat usein ihan hyviä juurikin tämän yksinkertaistamisen vuoksi, mutta käytännössä johtamis- ja erityisesti palkitsemistyökaluiksi ne ovat usein surkeita ja epätarkoituksenmukaisia.
VastaaPoistaYmpäristöasioitahan on onnistuneesti nostettu esiin usein erilaisilla "rankingeilla", missä vertaillaan esimerkiksi vaikkapa junan, henkilöauton, lentokoneen ja bussin päästöjä... no niin, kaikkihan tietää, ettei tuloksia voi niiden moninaisuudesta johtuen koskaan esittää yhtenä lukuna, mutta keskustelun aloittajana tuo usein toimii. Päätöksenteon kannalta sitten huonommin, todella paljon huonommin.
Toisaalta, johtaja voi aina mennä rankinginsa taakse piiloon, ei tarvitse ajatella, ei tarvitse varsinaisesti ottaa vastuuta... rankingihan osoittaa kaiken...
Uusimmassa Times Higher Education Rankingissa huippuyliopisto tipahti 300:n väärälle puolelle, noin 50 sijaa viime vuodesta. Naapurikaupungin yo nousi sentään sijalle 100. Eli mitä on saatu aikaan? Ilmapiiri huonontunut muttta rankingit eivät ole kohonneet.
VastaaPoista