maanantai 25. maaliskuuta 2013

Kauneuden pilkahdus

Akateemisesta työstä puhutaan usein kutsumustyönä. Tällaisen taivaallisen lahjan nimissä monet yliopistotyöntekijät tekevätkin säännöllisesti ja ilmaiseksi ylitöitä, epävarmoissa työsuhteissa ja terveytensä rajoilla. Arkisessa uurastuksessa kutsumus helposti unohtuu ja innostus latistuu, kun pääosa työstä välineellistyy erilaisista velvoitteista selviämiseen ja määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen. Luovana työnä tutkimuksen ja opetuksen laatu ja merkityksellisyys nojaavat kuitenkin, jos ei kutsumukseen, niin syviin kehollisiin kokemuksiin ja tunteisiin oman alan kauneudesta. 

Mitä on kauneus akateemisessa työssä? Kun tarkastelemme työtämme esteettisenä kokemuksena, yritämme tavoittaa ja sanoittaa sen ei-rationaalisia ulottuvuuksia. Akateeminen työ ei ole vain päänsisäistä kognitiivista prosessointia, vaan esteettisiä kokemuksia, kehollisia tuntemuksia ja tunteita. Vakinaistettuja professoreja tutkinut kasvatustieteilijä Anna Neumann kuvaa artikkelissaan tällaisia kauneuden kokemuksia ja niiden merkitystä tutkimus- ja opetustyössä. Tähtitieteilijän kauneuden kokemukset syntyvät linnunradan havainnoista ja inspiroivat hakemaan uusia merkityksiä ja selityksiä; musiikin professori taas tuntee kehossaan äänien kauneuden ja pyrkii avaamaan samanlaisia tiloja ja tuntemuksia opiskelijoissaan. Nämä kokemukset ovat professorien oman oppimisen ja luovan työn ytimessä. Ne eivät tee työstä vain henkilökohtaisesti mielekästä, vaan näkyvät myös työn tulosten laajempana merkityksellisyytenä. Parhaimmillaan opetuskin tavoittaa opiskelijoiden tunteet ja avaa pilkahduksia oman alan ja sen käsitteiden ja ilmiöiden kauneuteen – oli kyseessä sitten koneenrakennus, laskentatoimi tai sosiologia. 

Kauneuden kokemuksissa piilee akateemisen työn sydän, voima ja sen haavoittuvin osa. Nykyisessä kilpailuyliopistossa niitä täytyy erikseen vaalia. Vaaliiko huippuyliopisto näitä kokemuksia? Entä sinä itse?

Neumann, Anna (2005) To glimpse beauty and awaken meaning: scholarly learning as aesthetic experience. The Journal of Aesthetic Education 39:2, 68-86.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti